Vastuullisuus

Kujalan tila oy

YLEISTÄ

Suomessa kotieläintuotanto on tiukasti valvottua ja säänneltyä, tuotantoketjut ovat jäljitettäviä ja läpinäkyviä.
Suomalainen naudanlihan tuotanto on soijatonta.
Sosiaalisesti ja kulttuurillisesti kestävää suomalainen lihantuotanto on perheviljelmien, pientilojen ja huoltovarmuusajattelun lähtökohdista.
Maalaismaisema säilyy elävänä toimivien maatilojen ansiosta, laiduntava eläin onosa suomalaista kulttuurihistoriaa ja nykypäivää.
Märehtijät ovat tärkeä osa kestävää ruoantuotantoa. Ne pystyvät muuntamaan ihmisravinnoksi sellaista kasvillisuutta, joka ei ihmisen ravinnoksi sellaisenaan sovi.
Märehtijät ja niiden lanta ovat tärkeä osa viljelykiertoa. Ympäristötehokkuutta lisää suomalaisen naudan ruokinta karkearehulla: kesällä laidunta tai nurmirehua ja talvella säilörehua.
Päästöjen vähentämisessä lihayritykset panostavat energiatehokkuuden lisäämisen hyödyntämällä esimerkiksi aurinkosähköä, jota tuotamme itse Kujalassa.
Muita tärkeitä ilmastotoimia ovat muun muassa materiaalitehokkuus sekä jätteiden käsittely, kierrätys ja hyötykäyttö sekä veden ja jäteveden määriin.

PELTOVILJELY

Peltoviljely viljelyn monimuotoisuus, viljelykierto, luonnonhoitopellot ja monimuotoisuuspellot
Nurmi on hyvä tapa tuottaa ruokaa alueilla, jotka eivät muuten sovellu ruuantuotantoon. Suomessa on paljon nurmea, mikä on tärkeää erityisesti naudanlihantuotannolle. Lehmä pystyy märehtijänä muuttamaan muille kelpaamattoman nurmirehun arvokkaiksi eläintuotteiksi.
Nurmilaitumet ja nurmirehuntuotanto sitovat hyvin hiilidioksidia ja hiiltä maaperään. Nurmen hiilensidontakykyyn vaikuttaa maaperä. Kivennäismaiden nurmipellot toimivat hiilinieluina.
Hiilensidonnassa nurmen juuristo toimii tehokkaana maanalaisena ”imurina”. Maan sisällä tapahtuva hiilensidonta on merkityksellistä, sillä se hidastaa maaperän hiilivarantojen vähenemistä. Hiilensidonnan tehoa lisää myös se, maa pidetään kasvipeitteisenä viljelykohtaiset erityisvaatimukset huomioiden.
Kasvipeitteisyys vähentää maan orgaanisen aineen hajoamista ja edelleen hiilidioksidipäästöjä.
Naudalle tärkeää nurmea ei kynnetä syksyisin auki, mikä tehostaa hiilen sitoutumista maaperään. Nurmet toimivat tärkeänä hiilinieluna metsien ohella.
Ympärivuotinen kasvipeitteisyys on tärkeä keino torjua eroosiota ja parantaa maan rakennetta.
Ympärivuotiset nurmilaitumet myös ehkäisevät ja hidastavat ravinnevalumia vesistöihin ja vähentävät niiden rehevöitymistä ja happamoitumista tehokkaammin kuin yksivuotisten viljakasvien viljely.
Samalla muuhun elintarviketuotantoon huonosti soveltuvat maaperä saadaan hyötykäyttöön, sillä valtaosa Suomen viljelykelpoisesta pinta-alasta soveltuu lähinnä nurmi- ja rehukasvien viljelyyn.
Nurmilla laiduntava karja pitää lisäksi yllä suomalaista perinnemaisemaa.

ELÄINTEN HYVINVOINTI

ruokinta: Nautojemme ruokinta perustuu suunnitelmiin, jotka tehdään yhdessä ProAgrian asiantuntijoiden kanssa. Naudanlihantuotanto perustuu kotoiseen nurmirehuun, jotka eivät kilpaile ruokakasvien kanssa:
nurmi kasvaa sielläkin, missä ihmisruuaksi tarkoitetut kasvit eivät menesty. Suomalaisen lihantuotannon valkuaisomavaraisuus paranee kaiken aikaa, ja valtaosa lihatilojen rehusta saadaan tilojen omilta pelloilta tai muuna kotimaisena tuotteena. Kujalan Tilalla kaikki eläinten rehu saadaan omilta pelloilta. Vastuullisuutta on myös se että. emme ole käytteneet esimerkiksi Bovaeria nautojemme ruokinnassa lainkaan.
laidunnus: naudat saavat olla luonnonlaitumella eli kesät rantalaitumilla, jossa ne huolehtivat luonnon monimuotoisuudesta, raivaavat pusikkoja ja ylläpitävät uhanalaisia elinympäristöjä. Eläimet saavat toteuttaa lajinmukaista elämää eli syömään, elämään, lepäämään ja kulkemaan vapaasti ja voivat näin ollen hyvin. Laidunnus parantaa myös eläinten lihas- ja sorkkaterveyttä. Kujalan Tilan vasikat kasvavat emojensa kanssa ja ne pääsevät yhdessä jaloittelemaan ulos ympäri vuoden pihattonavetassamme

lääkintä: Emme lääkitse eläimiä varmuuden vuoksi, tai kasvun edistämiseksi, vaan vain tarvittaessa ja yksilökohtaisesti sairauksien hoitoon. Lääkehoidot määrittää eläinlääkäri.
jalostus: terve hyvinvoiva karja on Kujalan Tilan tärkein jalostuksen tavoite. Lihantuotannolliset ominaisuudet tulevat vasta näiden jalostusarvojen jälkeen. Meillä on Kujalan Tilalla liharotujen risteytyskarja, jolla on todella laaja geeniperimä, jonka myötä todella vähän mitään perinnöllisiä sairauksia.
eläinten kuljetus ja teurastus: nautojemme teurastus tapahtuu lähimmällä teurastamolla Viskaalissa Muhoksella. Eläinten kuljetusolot ovat hyvät ja teurastus tapahtuu asianmukaisesti toiminta teurastamolla on vastuullista.

MAISEMANHOIDON YMPÄRISTÖVAIKUTUS

Luonnonlaidun tuottaa niin maisemallista kuin luonnon monimuotoisuudellista hyötyä eli sen maisema-arvo on siis suuri. Luonnonlaidunnus on aina tavoitteellista. Peltojen ulkopuolisten alueiden hoidon tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden lisääminen ja säilyttäminen, maisemanhoito tai vieraslajien torjunta. Lisäksi laidunnus tuottaa virkistysarvoja ja elämyksiä asukkaille. Tavoitteellinen hoito tarkoittaa myös hyvin suunniteltua hoitoa, missä saavutetaan kunkin alueen kehittymiselle asetetut tavoitteet.
Luonnonlaitumet ovat oikeita monimuotoisuuskeitaita, sillä niiden kasvillisuuden rakenne ja luonnon mosaiikkimaisuus lisäävät lajiston monimuotoisuutta.
Luonnonlaidunten eliöstö on rikasta, ja niillä voi elää jopa uhanalaisia lajeja. Jos luonnonlaidun sijaitsee pellon vieressä, pellolla luonnonlaitumelta vierailevat pölyttäjät ja muut hyötyhyönteiset ovat eduksi myös viljelylle.
Luonnonlaitumet houkuttelevat maatalousympäristöön lisää kasvi-, sieni-, hyönteis- ja lintulajeja, sillä ne tarjoavat monia erilaisia elinpaikkoja eri lajeille. Mitä enemmän lajeja maatalousympäristössä on, sitä paremmin koko tila ja sen ympäristö voivat. Kun lajeja on paljon, erilaisilla kasvitaudeilla ja tuhohyönteisillä on enemmän luontaisia vastustajia.
Eläinten lantakasoissa elää monenlaisia hyönteisiä, jotka ovat ravintoa petohyönteisille, pikkunisäkkäille ja linnuille, kuten kottaraisille ja pääskysille. Lanta lisää laitumen maaperäeliöstön aktiivisuutta ja monipuolinen hajottajaeliöstö torjuu loisia.

ELINTARVIKETUOTANTO JA LÄHIRUOKA

Vastuullisesti ja kestävästi tuotettu ruoka, myös liha, on kestävää ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti sekä kulttuurillisesti.
Vastuullinen liha on tuotettu siten, että ympäröivä luonto säilyttää monimuotoisuutensa, ja lihan tuotanto on sopeutettu luonnonvarojen riittävyyteen.
Materiaalitehokkuus on tärkeä osa kiertotaloutta. Lihayrityksissä materiaalitehokkuudella tarkoitetaan esimerkiksi koko eläinruhon ja sen osien hyödyntämistä, pakkausten ja pakkausmateriaalien kehittämistä sekä ruokajätteen minimoimista. Suomalainen lihantuotanto on pääosin sopimustuotantoa, jossa kysyntä ja tarjonta kohtaavat mahdollisimman hyvin ja hävikki pienenee.
Suomalainen liha tuotetaan vastuullisesti huomioiden ympäristöasioiden lisäksi muun muassa työolot, elintarviketurvallisuus, antibioottien käyttö sekä eläinten terveys ja hyvinvointi.
Lihantuotanto muuntaa pelloilla kasvavan biomassan arvokkaaksi valkuaiseksi
Lihatuotteilla on Suomessa tärkeä merkitys ravitsemukselle, ruokakulttuurille ja maaseudun elinvoimaisuudelle.
Hyvää Suomesta -merkki lihapaketin kyljessä kertoo lihan olevan alkuperältään suomalaista ja siten se on merkki vastuullisemmasta valinnasta.
Vastuullinen liha on tuotettu siten, että ympäröivä luonto säilyttää monimuotoisuutensa, ja lihan tuotanto on sopeutettu luonnonvarojen riittävyyteen.
Lisäaineiden minimalistinen käyttö; ei teollisia lisäaineita, ainoastaan vain luontaisia

Vastuullisuus tarkoittaa meille muun muassa sitä, että tuotannossamme huomioimme ilmaston, ympäristön sekä biodiversiteetin.

Vastuullisuus

YLEISTÄ

PELTOVILJELY

ELÄINTEN HYVINVOINTI

MAISEMANHOIDON YMPÄRISTÖVAIKUTUS

ELINTARVIKETUOTANTO JA LÄHIRUOKA

Kujalan tila oy

Seuraa meitä somessa

Tilaa uutiskirje, niin saat -10% alekupongin sähköpostiisi!